Rakentajalle

Tontit, talot ja tekniikka Jyväskylän Rakennusmessuilla

Rakenna hyvän olon koti

Rakentamisen suurimmat trendit liittyvät nyt hyvinvointiin ja ekologisuuteen. Haluamme rakentaa kodeistamme terveellisiä levähdyspaikkoja. Rakennusmateriaalien puhtaus, hyvä sisäilma ja energiapihit ratkaisut kiinnostavat. Talotekniset ratkaisut menevätkin juuri nyt hurjaa vauhtia eteenpäin. Nyt innostutaan myös entistä tehokkaammista tiloista, jotka säästävät aikaa, vaivaa, rahaa ja luontoa. Samalla vaatimukset asumisen mukavuuksille kuitenkin kasvavat. Talojen ja asuntojen suunnittelusta tulee yhä kiinnostavampi haaste.

Messuiltamme löydät kaikki tärkeimmät talovalmistajat, talopaketit sekä uusimmat talotekniikan ratkaisut. Nyt on fiksujen toteutusten aika.

Tee unelmista totta

Moni piirtää mielessään kuvaa unelmiensa talosta ja pihasta. Ehkä sinullakin on vuosien varrella karttunut lista siitä, mitä kaikkea siihen kuuluu, sitten kun… Haluamme tietysti saada kaiken – oman järvenrannan keskeltä kaupunkia. Ehkä kaikkein eniten tarvitsemme kuitenkin mahdollisuutta nauttia elämästä joka päivä, pieninä hetkinä arjen keskellä. Mikä haave sinun listaltasi tekisi elämästäsi parempaa ihan jokaisena maanantaina?

Yhtä asiaa ei voi remontoida ja se on sijainti. Kaipaamme puhtautta, rauhaa, palveluita ja mukavia naapurustoja. Tonttitarjonnan vertailu on messuillamme paitsi inspiroivaa myös täydellisen vaivatonta.

Kivestä vai puusta?

Messuilla on helppoa kartoittaa eri rakennusliikkeiden sekä talopakettien plussat ja miinukset, ja katsastaa tarjolla olevat tontit. Oman talon rakennusmateriaalia on syytä pohtia monesta näkökulmasta. Valintaan vaikuttavat ainakin haluttu pohjaratkaisu, tontin ja rakennuskaavan vaatimukset, talotekniset toiveet, rakennusbudjetti sekä makumieltymykset.

Valtaosa suomalaisista pientaloasujista on päätynyt puurakenteiseen taloon. Kivitalojen osuus on alle 20 prosenttia. Kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset puolestaan suosivat ratkaisuja, joissa rakenteet tehdään erittäin tiiviiksi eristeillä. Liian eristetty talo voi kuitenkin olla kytevä kosteuspommi. – Riskinä on, että paksuja seinärakenteita vain paksunnetaan energiatehon nimissä. Me emme ole lähteneet siihen mukaan, koska meillä on maalämpö vakiona. Näin talomme ovat ekologisia ja energiatehokkaita, eikä toimivaa runkorakennetta ole tarvinnut lähteä muuttamaan, myyntipäällikkö Joni Poikola Muurametaloilta kertoo.

Muurametalot_1

Muurametalon tehdasoloissa valmistetut elementit kasataan tontilla. 

Sekä puutalon että valubetonista tehdyn talon rakenteisiin lisätään eristeitä, tyypillisimmin villaa ja muovia, mitä toiset pitävät kosteus- ja terveysriskinä. Poikola selventää, että Muurametalojen rungot valmistetaan tehtaassa, kuivissa ja valvotuissa oloissa, mikä vähentää riskejä merkittävästi. Muurametalojen erikoisuutena on myös lämmin alapohja, jossa vesiputket ja viemärit ovat täysin näkyvillä ja niiden kunto pystytään koska hyvänsä tarkistamaan.

Moni pitää juuri puuta ekologisimpana rakennusmateriaalina. Muurametalossa pohjakin on betonin sijaan puurakenteinen, joten puuta on noin 70 % koko talomodulin painosta.

Puula_hirsitalot_1

Puula Hirsitalon voi halutessaan kasata myös itse.

Hirsitalo eroaa puutalosta lähinnä siten, että hirsiseinä ei tarvitse erillisiä eristeitä. Eristämättömyyden vuoksi talo hengittää, eli kosteus ja lämpö kulkevat hirren läpi ja tasaantuvat. Siksi hirsitalossa sisäilman laatu on useiden tutkimusten mukaan paras mahdollinen. Allergikoille hirsitalo sopii, koska seinärakenteesta puuttuvat öljypohjaiset materiaalit. – En ole törmännyt ihmiseen, joka ei olisi viihtynyt hirsitalon asukkaana. Mutta onhan tämä vähän luonnekysymys, Johanna Suuronen Puula Hirsitaloilta arvioi.

Hengittävyyden kääntöpuolena energiatehovaatimusten täyttäminen on vaikeaa. – Hirsitalossa ei päästä samoihin U-arvoihin kuin eristetaloissa. Pyrimme kompensoimaan asiaa yläpohjalla, ikkunoilla ja ovilla, sekä usein myös maalämmöllä, jotta energiaselvitykset saadaan läpi. Monet hirsitaloihmiset tykkäävät käyttää myös takkaa lämmittämiseen, Suuronen kertoo.

Suomen kivitaloista suurin osa on valuharkkotaloja. Muutamat talovalmistajat, kuten Forte Kivitalot, käyttävät valuharkon sijasta kevytbetonia. – Materiaalin nimi herättää joissakin ennakkoluuloja, mutta kyseessä on noin 100 vuotta käytössä ollut pohjoismainen innovaatio, toimitusjohtaja Raimo Räisänen Forte Kivitaloilta kertoo. – Suomessa alettiin suosia uretaanivaluharkkoja, kun miellettiin että se olisi lämpimämpi materiaalina. Silloin kevytbetoniharkot olivat nykyistä ohuempia, mikä vaikutti asiaan.

Kevytbetoni sisältää vain luonnollisia aineita kuten vettä, hiekkaa, kalkkia ja sementtiä. Forte Kivitalon seinä on yleensä 480 millimetriä paksua harkkoa, eikä erillisiä eristeitä käytetä. Materiaali on hengittävänä terveellinen ja lisäksi allergiavapaa ja ekologinen, koska se ei sisällä öljypohjaisia aineita kuten muovia tai uretaania. Lisäksi se on täysin paloturvallinen.

Forte_kivitalot_1

Forte Kivitalon kevytbetoniharkko ei kaipaa seurakseen eristeitä.

Kevytbetonin hengittävyydestä huolimatta energiatehokkuusluvut ovat huippuluokkaa, koska toisin kuin hirsi, huokoinen materiaali sisältää paljon ilmaa, joka eristää erinomaisesti. Huokoisissa materiaaleissa äänieristys on kuitenkin heikompi. – Mitä tiiviimpi massa, sen paremmin eristää ääntä, mitä huokoisempi, sen paremmin eristää lämpöä, Räisänen selventää. Forte Kivitaloilta löytyy sekä huokoisempaa että tiiviimpää harkkoa, joista valita eri tilanteisiin.

Arkkitehtuurin kannalta kevytbetoni on salliva, koska sitä voi sahata, hioa ja pyöristää. Siksi se toimii hyvin vaikkapa funkkistyylissä. – Olemme voittaneet viimeaikojen asuntomessuja arkkitehtonisilla, persoonallisilla taloilla, Räisänen kertoo.

Muurametalot tunnetaan arkkitehdin suunnittelemista toimivista pohjaratkaisuista sekä helposta avaimet käteen -toimituksesta. Puula Hirsitalot ja Forte Kivitalot puolestaan suunnitellaan yksilöllisesti asiakkaalle. Yhteistä on, että asiakkaat kysyvät yhä tehokkaampia neliöitä. – Myydyimmät talomme ovat 120 ja 96 neliöiset mallit. Kolme makuuhuonetta pitää kuitenkin olla, Muurametalojen Poikola kertoo. – Enää ei tehdä hirsilinnoja. Ihmiset eivät kaipaa tiloja, joille ei ole käyttöä arkipäivässä, vaan 100–130 neliötä juuri omaan tarpeeseen, Suuronen kuittaa.

icon_karry

Rakentajalle

Tontteja, taloja, tekniikkaa

icon_pensseli

Remontoijalle

Tekijöitä, vinkkejä, välineitä

icon_sisustus

Sisustajalle

Ideoita, materiaaleja, kalusteita

icon_kasvit

Pihan laittajalle

Istutuksia, rakenteita, ohjeita

Tilaa sähköinen uutiskirjeemme!

Lähetämme sinulle 2-3 kertaa vuodessa sähköpostia Rakennusmessujen ajankohtaisista asioista. Voit milloin tahansa halutessasi perua uutiskirjeen tilauksen.